KYYHKYNALAVA
Kyyhkynalava
Maria Kiisken (1874-1937) isän Peter( Pekko) (1833-1906) Kiisken vanhemmat olivat Johan Kiiski (1807-1863) ja Anna Asikainen ( 1812-1879). Molemmat olivat kotoisin Haavikosta ja melko suurilta tiloilta. Johanin kotitila oli Haavikko 3 pinta-alaltaan 101 ha ja Annan kotitila Haavikko 1 pinta-alaltaan 294 ha[1].
Johanin veli Heikki Kiiski ( 1793-1859) muutti 1836 Haavikosta Elisenvaaraan ja hänen maistaan muodostui isojaossa Eslisenvaara 15 Kiiskilän perintötila 133 ha . Johan ja Anna Kiiski muuttivat Elisenvaaraan 1860 yhdessä 8 lapsensa kanssa. Heidän tilastaan muodostui Kyyhkynalavan yksi perintötila 104 ha
Johanin kuoltua 1863 tila tuli lesken Anna Kiiskin os Asikainen hallintaan ja ilmeisestikin viljely järjestyi yhdessä lasten kanssa. Myös Anna kuoli ennen isojaon valmistumista.
1875 vuokraviljelijöiden luettelossa Anna hallinnassa on[2] :
Elisenvaara 13 Kyyhkynalava 104 ha, josta viljeltyä 31 ha
Elisenvaara 34 Kärimäki 30 ha, josta peltoa 4 ha
¼ Elisenvaara 12 Riepumäki 57 ha, josta peltoa 16 ha
Isojaon päätöksillä 1882 omistukset olivat seuraavat:
Elisenvaara 13 Kyyhkynalava Johanin ja Annan pojat Petter ja Mårten Kiiski
Elisenvaara 34 Kärimäki Regina Heinonen sekä Kristina Tiainen, Lisa Tiainen sekä Johan ja Abraham Eronen
Elisenvaara 12 Riepumäki Johan Karvonen
Kyyhkynalava isojaon jälkeen
Petter ja Mårten Kiiskin yhteisomistus on kirjattu päättyneen 23.10.1890 jakoon:
Elisenvaara 13A | Martti Kiiski | yht 51,46 |
peltoa 15,14 |
Elisenvaara 13B | Pekka Kiiski | 51,53 | 13,48 |
13A
Martti Kiiskillä ( 1844-1906) ja vaimollaan Ester Ahokkaalla oli 6 lasta, joista ainakin 3 kuoli lapsena.
Heidän tyttärensä Anni (1875-1951) meni naimisiin Juho Poutasen ( 1866-1945) kanssa vuonna 1895. Juho Poutanen tuli tilalle ensi kotivävyksi ja Martin kuoleman jälkeen isännäksi.
Juholle on kirjattu 1927 Metsolasta erotettu tila Kuusikko pinta-ala 2,5 ha,josta viljeltyä 1,6 ha
13 B
Pekka( Petter) Kiiski oli ensin naimisissa Maria Huttusen ( 1845-1881) kanssa ja liitosta syntyi 10 lasta, joista ainakin 3 kuoli lapsena. Tähän katraaseen kuuluu Maria Miikkulainen os. Kiiski.
Toisesta avioiliitosta Anna Kososen ( 1858-1900) kanssa Pekalla oli 7 lasta, joista ainakin 2 menehtyi lapsena.
1890 -luvun alussa taloudessa oli Pekka ja Anna ja 8 lasta
Katri (1872-1951) muutti 1891 pois mentyään naimisiin Antti Liekarin kanssa
Maria (1874- 1937) meni 1896 naimisiin Antti Miikkulaisen kanssa siirtyi Mutamäkeen .
Annan kuollessa tilalle jäi Pekka 8 lapsen kanssa.
Matti meni naimisiin Anna Litmasen (1879-1950) kanssa 1904.
Heikki ( 1871-1947) meni naimisiin Maria Kattaisen kanssa 1905. Heikki sai Elisenvaara 13 B:stä lohkotun tilan pinta-alaltaan 30,12 ha , josta peltoa 7,35. Tämän tilan nimeksi tuli Metsola ja siksi Heikkiä kutsuttiin Metsolan Heikiksi ( kirjattu 1925)[3]
Heikillä ja Marialla oli 4 lasta
Petter kuoli 1906 ja sen jälkeen on varmaan tapahtunut ositusta, joka on kirjattu 1925.
Pekka Kiisken perilliset ovat yhteisomistaneet lohkottua tilaa Kyyhkynalava pinta-alaltaan 20,71 ha, josta viljeltyä 13,85 ha.[4] Tilan myöhemmistä omistuksista ei ole tietoa
Lisää lapsista
Pekko (1878-1956) meni 1913 naimisiin 1913 Ida Lötjösen kanssa. Muuttivat Amerikkaan ja palasivat Joutsenoon
Martti ( 1885-1966) meni naimisiin 1912 Anni Kiiverin kanssa ja muutti 1938 Nuijamaallle
Helena ( 1888-1925) meni naimisiin 1912 Emil Simolan kanssa
Olli ( 1892-1939) meni Hilkka Vellosen kanssa. Asui Elisenvaaran asemalla kuoli pommituksissa
Riepumäki isojaon jälkeen
Elisenvaara 12 Riepumäki siirtyi isojaon jälkeen Johan Karviselle.
1909 tila jaettiin kahteen osaan[5]:
Elisenvaara 12:1 Kiiskilä siirtyi Antti Kiiskelle
Elisenvaara 12:2 Riepumäki siirtyi Urjalasta muuttaneelle Johannes Simolalle. Johanneksen veli Emil meni naimisiin Pekko Kiisken tyttären Helenan kanssa ja jossain vaiheessa tila siirtyi heille.
Tilalla asui ilmeisesti vuokralaisena Anna Aho os Kattainen (1897), jonka mies oli lähtenyt takaisin Amerikkaan ja jättänyt vaimonsa lasten kanssa. Voisi olla sukua Heikki kiisken vaimolle Maria Kattaiselle.
Useiden vaiheiden jälkeen tila päätyi 1932 hevosmies Pekka Valtoselle (1895-1980). Pekka siirsi omistajuuden 1935 alaikäisille pojanpojilleen Väinölle ( 1922-) ja Viljolle (1924-2009)
[1] Maarekisteri/ Repo
[2] Muistojemme Elisenvaara
[3] Maarekisteri / Repo
[4] Maarekisteri / Repo
[5] Maarekisteri/Repo