ANTTI MIIKKULAISEN TILAT
Antti Miikkulaisen maatilat
Antti asui lapsuutensa ja nuoruutensa koko Elisenvaaran tilalla 9:2 nimeltä Mutamäki.
Antista tuli tilan osa-omistaja, kun 5.1.1892 testamentilla osuus isänsä Heikin ja setänsä Matin (s.1828) perinnöstä mm. Elisenvara 9 määrättiin Antille ja sisaruksille. Tuolloin tilalla asuivat sisaruksista Heikki (vanha poika), Riitta ( vanha piika), Maria, Antti, Mikko ja Kristiina.
Vuonna 1895 Antista tuli Mutamäen isäntä Heikki-isän kuoltua.
Vuonna 1896 Maria Kiiski ja Antti avioituivat. Maria Kiiski muutti naapuritilalta Kurkijoki Elisenvaara 13:2 ja 13:3 Kyyhkynalava
1899 Kristiina Miikkulainen muutti naapuriin Kylliäiselle naimisiin menon myötä.
11.7.1900 Antti ja Mikko hankkivat lisämaaksi Kaunola RN:o 8:1 21,02 ha tilan, josta viljeltyä 4,32 ha Kurkijoen Soskuankylästä [1] . Tila oli Soskuan salomaita Elisenvaaran kylän kupeessa. Tila lohkaistiin Mikko ja Simo Poskiparran omistamasta tilasta Soskua 8 Poskela pinta-ala 89,40 ja siitä viljeltyä 15,55 ha
1908 Maria Miikkulainen muutti Hiitolaan Jakoselle naimisiin menon myötä
1909 Mikko-veli meni naimisiin Helena Pajun kanssa. Helena muutti tilalle Soskualta
Nyt Mutamäen tilalla asuivat Heikki (vanha poika), Riitta ( vanha piika), Antti ja Maria +heidän 6 lastaan sekä Mikko ja Helena (yhteensä 12 henkeä)
29.10.1913 Heikki-veli myi osuutensa perintötilasta Mikolle eläkettä vastaan.
Samassa yhteydessä lienee tehty Mutamäen tilan perinnönjakoa, joka on oikeuden päätöksen jälkeen kirjattu maarekisteriin 1.2.1915:
Mikko sai päätilan 9:11 Mutamäki I yhteensä 32,9 ha , josta peltoa 9,01 ha
Antti sai osuuden 9:12 Suopelto yhteensä 7,93 ha, josta peltoa 2,12 ha
Antti sai Kaunola 8:1
Asiassa lienee ollut epäselvyyttä, koska samaa asiaa koskien on tehty aluevaihtosopimus 24.10.1916, jonka lainhuudon vahvistus kiinnekirjalla on saatu käräjäoikeudesta 5.3.1935[2]
Omistussuhteiden muututtua on Mikosta tullut Mutamäen isäntä. Antilla ei ollut enää roolia Mutamäessä, joten hänellä oli paine löytää uusi ratkaisu.
Kesti vuoteen 1919 ennen kuin Antin ratkaisu Kyyhkyahosta syntyi. 12.6.1919 Antti osti Heikki , Anna Kristiina ja Maria Kontulaiselta Kyyhkyaho Rno 33:1 –tilan 50000 markan kauppahinnalla ja perhe muutti samana kesänä tälle tilalle. Lainhuudatus saatiin talvikäräjillä 9.3.1922[3]
Antti Miikkulaisen uusi maatila Elisenvaarassa oli siis seuraava:
Kyyhkyaho Elisenvaara RN:o 33:1 14,24 ha, josta viljeltyä 3,53 ha
Kaunola Soskua RN:o 8:1 21,02 ha, josta viljeltyä 4,32
Suopelto Elisenvaara RN:o 9:12 7,93 ha, josta viljeltyä 2,12 ha
Yhteensä 43,19 ha, josta viljeltyä 9,97
Kyyhkyaho ja Kaunoala muodostivat yhtenäisen peltoalueen
Muuton aikaan Antin perheessä oli 9 lasta ja kaikki kotona
1932 Antti myi kaksi palstaa yhteensä 1,7 ha omistamastaan Suopelto tilasta ( lohkottu Mutamäestä)
1934 Antti ja Maria tekivät testamentin, jonka mukaan kiinteä ja irtainomaisuus siirtyy lapsille molempien kuoltua[4].
Antin puoliso Maria kuoli 1937. Suoritetussa perunkirjoituksessa tilanne näyttää huolestuttavan heikolta: Pesän omaisuus 99 tmk, josta tilojen arvo82 tmk. Pesän velat 95 tmk, josta kiinnelainaa 44 tmk ja velka Kontulaiselle 23 tmk. Pesässä on ollut pakko ottaa velkaa sukulaisilta ja naapureilta[5]. Perunkirjassa todettiin kuitenkin nettovarallisuudesta 4 tmk puolet siirtyneen Antille ja puolet lapsille
Sodan jälkeen Antti asui Muhoksella poikansa Mikon kanttorilassa
[1] Maarekisteri/Repo
[2] Käräjäoikeuden lainhuuto 5.3.1935
[3] Käräoikeuden ote 9.3.1922
[4] Maria Miikkulaisen perunkirja 22.2.1838
[5] Maria Miikkulaisen perunkirja 22.2.1938