ANTTI MIIKKULAISEN TILAT

Antti  Miikkulaisen  maatilat

 

Antti  asui  lapsuutensa  ja  nuoruutensa koko  Elisenvaaran   tilalla  9:2  nimeltä   Mutamäki.

 

Antista  tuli  tilan  osa-omistaja,  kun  5.1.1892  testamentilla  osuus isänsä Heikin   ja  setänsä Matin (s.1828)  perinnöstä  mm. Elisenvara 9  määrättiin Antille   ja  sisaruksille. Tuolloin   tilalla  asuivat sisaruksista Heikki  (vanha poika), Riitta  ( vanha piika), Maria, Antti, Mikko  ja  Kristiina.

 

Vuonna  1895  Antista  tuli  Mutamäen  isäntä  Heikki-isän kuoltua.

 

Vuonna  1896 Maria  Kiiski  ja  Antti avioituivat.  Maria  Kiiski  muutti  naapuritilalta  Kurkijoki Elisenvaara 13:2 ja  13:3 Kyyhkynalava

1899  Kristiina Miikkulainen  muutti  naapuriin  Kylliäiselle  naimisiin  menon  myötä.

 

11.7.1900  Antti  ja Mikko hankkivat lisämaaksi   Kaunola  RN:o 8:1 21,02 ha tilan, josta  viljeltyä  4,32 ha Kurkijoen  Soskuankylästä  [1] .  Tila  oli Soskuan  salomaita Elisenvaaran  kylän kupeessa. Tila lohkaistiin  Mikko  ja  Simo Poskiparran omistamasta  tilasta  Soskua 8 Poskela  pinta-ala  89,40 ja  siitä viljeltyä 15,55 ha

 

1908  Maria Miikkulainen  muutti  Hiitolaan  Jakoselle  naimisiin  menon  myötä

1909 Mikko-veli   meni  naimisiin  Helena Pajun kanssa. Helena  muutti  tilalle   Soskualta

Nyt  Mutamäen  tilalla  asuivat  Heikki  (vanha poika), Riitta  ( vanha piika), Antti ja Maria +heidän 6 lastaan  sekä Mikko  ja   Helena (yhteensä  12  henkeä)

 

29.10.1913 Heikki-veli myi osuutensa  perintötilasta  Mikolle  eläkettä  vastaan.

Samassa  yhteydessä  lienee  tehty  Mutamäen   tilan perinnönjakoa,  joka  on oikeuden  päätöksen jälkeen  kirjattu maarekisteriin 1.2.1915:

Mikko  sai päätilan 9:11                          Mutamäki I         yhteensä  32,9 ha , josta  peltoa 9,01 ha

Antti  sai osuuden  9:12                          Suopelto             yhteensä 7,93 ha, josta  peltoa 2,12 ha

Antti  sai                                                     Kaunola  8:1

Asiassa  lienee  ollut epäselvyyttä, koska  samaa asiaa koskien on tehty  aluevaihtosopimus 24.10.1916, jonka lainhuudon  vahvistus kiinnekirjalla on saatu käräjäoikeudesta 5.3.1935[2]

 

Omistussuhteiden  muututtua on  Mikosta   tullut  Mutamäen  isäntä. Antilla  ei ollut  enää  roolia  Mutamäessä, joten   hänellä  oli paine  löytää  uusi  ratkaisu.

 

Kesti   vuoteen  1919  ennen kuin  Antin  ratkaisu  Kyyhkyahosta  syntyi. 12.6.1919 Antti osti Heikki , Anna  Kristiina ja Maria Kontulaiselta Kyyhkyaho Rno 33:1 –tilan 50000 markan kauppahinnalla ja  perhe  muutti samana kesänä tälle tilalle. Lainhuudatus saatiin  talvikäräjillä  9.3.1922[3]

 

                  Antti Miikkulaisen uusi maatila Elisenvaarassa oli siis seuraava:

         Kyyhkyaho        Elisenvaara RN:o 33:1                    14,24  ha, josta  viljeltyä 3,53 ha

         Kaunola            Soskua   RN:o 8:1                             21,02 ha, josta  viljeltyä 4,32

         Suopelto            Elisenvaara RN:o  9:12                     7,93 ha, josta  viljeltyä 2,12 ha

         Yhteensä                                                   43,19 ha,  josta  viljeltyä  9,97                   

         Kyyhkyaho   ja  Kaunoala  muodostivat  yhtenäisen  peltoalueen

       

Muuton  aikaan  Antin  perheessä oli 9  lasta  ja  kaikki  kotona

 

1932  Antti  myi   kaksi  palstaa  yhteensä  1,7 ha  omistamastaan  Suopelto   tilasta  ( lohkottu  Mutamäestä)

 

1934 Antti ja  Maria  tekivät  testamentin, jonka mukaan  kiinteä ja irtainomaisuus  siirtyy lapsille molempien kuoltua[4].

 

Antin  puoliso  Maria  kuoli  1937. Suoritetussa perunkirjoituksessa tilanne  näyttää  huolestuttavan  heikolta: Pesän omaisuus 99 tmk, josta tilojen arvo82 tmk. Pesän  velat 95 tmk,  josta  kiinnelainaa 44 tmk ja  velka  Kontulaiselle 23 tmk. Pesässä on  ollut pakko ottaa  velkaa  sukulaisilta  ja  naapureilta[5]. Perunkirjassa todettiin  kuitenkin nettovarallisuudesta  4 tmk  puolet siirtyneen  Antille ja  puolet  lapsille

 

Sodan  jälkeen   Antti  asui Muhoksella  poikansa  Mikon  kanttorilassa

 

 


[1] Maarekisteri/Repo

[2] Käräjäoikeuden  lainhuuto 5.3.1935

[3] Käräoikeuden  ote  9.3.1922

[4] Maria Miikkulaisen perunkirja 22.2.1838

[5] Maria  Miikkulaisen perunkirja  22.2.1938